tiistai 24. lokakuuta 2017

Armollisuudesta ja itsekurista



Tämä on pieni kirjoitus kovin suuren otsikon alla, jonka inspiroi viikonloppuna I love me -hyvinvointimessuilla kuuntelemani valmentaja Nanna Karalahden luento otsikolla "Armollinen itsekuri". Tärkeitä aiheita yhdessä ja erikseen, joita voi käsitellä myös ”pienesti” koska ajatusten herättely on aina hyväksi. 

Seuraan Nannaa ja hänen valmennukonseptiensa juttuja somessa lähinnä Instagramin tarinoiden ja kuvien kautta. Välillä klikkaan myös blogin puolelle lukemaan pidemmin juttuja, mutta täytyy myöntää että olen melko laiska lukemaan yhtäkään blogia. Juuri nyt seuraan kiinnostavia henkilöitä ja yrityksiä pääsääntöisesti vain Instagramin kautta. Olenkin löytänyt hyviä juttuja myös tuon sovelluksen minulle kohdentaman mainonnan kautta, joten olenkin oikein tyytyväinen käyttäjä.

Tämä teksti ei ole kuitenkaan sosiaalisen median sovelluksien käytöstäni vaan arjesta ja armollisuudesta itseä kohtaan, josta Nanna puhui messulavalla pitämällään luennolla kuin minun suullani.




Allekirjoitan täysin, että tärkeintä (oikeastaan kaikessa) tekemisessä on armollisuus itseä ja sen myötä myös muita kohtaan. Positiivisella sisäisellä puheella on uskomaton vaikutus. Jos et usko, kokeile vaikka vain huviksesi. Vastoinkäymisiä tulee jokaiselle, mutta muista että sinä olet itsesi paras liittolainen, joten ole itsellesi armollinen. Yrittäminen on jo hyvä alku, ja usko siihen että teet varmasti parhaasi. Turha siis vähätellä omia saavutuksia, ulkonäköä, ajatuksia tai tekemisiä.

Tara Lange on kirjoittanut Hidasta Elämää -blogissaan kauniisti (ja armollisessa sävyssä) seuraavasti:
"Kehoni on palvelijani. Sen läpi virtaavat kaikki tunteeni, luotettavat suunnannäyttäjäni. Rakkaudesta minuun se säilöö kaikki tukahdutetut tunteeni, kantaa niitä tukoksina ja lukkoina niin kauan, kunnes olen valmis ne tuntemaan ja vapauttamaan. Rakkaudesta minuun se rakentaa muurit suojakseni ja rakkaudesta minuun se purkaa ne. Se kertoo minulle minusta ja tunteistani, jos vain uskallan syventyä pinnan alle". (Lange, Hidasta elämää.)

Nanna vertasi itsekuria lihakseen. Se väsyy kun sitä käyttää! Älä siis lataa itsellesi kerrallaan liian montaa itsekuria vaativaa tehtävää. Kun opettelet uusia asioita, ne vaativat aluksi paljon itsekuria mutta kun ne muttuvat tavoiksi, et tarvitse niiden ylläpitoon enää niin paljoa tuota myös nimeä "tahdonvoima" tottelevaa ominaisuuttasi.

Kahdessa kuukaudessa yksi muutos muuttuu tavaksi. Ole siis kärsivällinen!



Jos elämäsi on täynnä muutoksia ja vaativia projekteja, anna itsellesi aikaa. Jos haluat muuttaa toimintaasi, keskity yhteen muutokseen kerrallaan. Esimerkiksi vesilasillinen aamulla muuttuu automaattiseksi (hyväksi) tavaksi kahdessa viikossa.

Kiitos Nanna innostavasta luennosta!

Rakkaudella,
Riikka

Kuvat: Studio Make My Day/ Anu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Voit kommentoida anonyyminä, nimimerkillä tai rekisteröitymällä lukijaksi/Googlen tililläsi.
Ilahdun kovasti kommentistasi :)

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...